Pohjois-Savossa sijaisperheessä eli perhehoidossa elää noin 300 lasta. Perhehoito on ollut ensisijainen lastensuojelun sijaishuollon muoto vuodesta 2012. Koti on lapselle luonnollinen kasvuympäristö ja perheeseen kuuluminen on jokaisen lapsen perusoikeus. Pohjois-Savossa on ollut vahva tahtotila perhehoidon vahvistamiselle ja kehittämistyötä on tehty paljon viimeisen kahden vuosikymmenen ajan. Kuitenkin maakunnallisesti yhtenäinen ohjausmalli on puuttunut. Pohjois-savolaiset perhehoidossa elävät lapset, nuoret ja sijaisvanhemmat, lasten vanhemmat ja heidän työntekijänsä ovat kuvanneet ohjausmalliraporttiin, millaista on hyvä lastensuojelun perhehoito.

Ohjausmalliraportti on tehty pohjaksi maakunnallisen perhehoidon valmisteluun ja toteuttamiseen. Lapsen on mahduttava organisaatiokaavioon, työntekijämitoitukseen ja ohjeistuksiin. Perhehoito tarvitsee riittävät resurssit, työntekijät, joilla on aikaa kuulla ja rakentaa yhteistyötä ja palveluja, joilla voidaan auttaa lasta ja hänen perheitään. Rakenteellisten päätösten lisäksi ohjausmallissa on tehty ehdotuksia uudenlaisista tiimimalleista, kokemusasiantuntijuuden vahvistamisesta ja työntekijöiden osaamisen lisäämisestä.

Tärkeä viesti on yhteinen kokemus siitä, kuinka välittäminen, kunnioittaminen, kasvokkainen kohtaamisen aika ja selkeät, yhdenmukaiset rakenteet ovat pohja ja perusta, tärkeät peruskivet, joita tarvitaan laadukkaan perhehoidon prosessin kaikissa vaiheissa. Jokainen lapsi on yksilö, arvokas ja ainutlaatuinen niin kuin hänen perheensäkin. Jokainen lapsi ansaitsee tulla kohdatuksi rakastettuna. Rakkautta voi jakaa, kun tuntee tulleensa rakastetuksi ja olevansa turvassa.

Toteuttajina ovat olleet kehittämispäällikkö Jaana Pynnönen Pesäpuu ry:stä sekä lastensuojelun kehittämisasiantuntija Laura Nyyssönen, Kuopion kaupungista, yhteistyössä Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö, Pohjois-Savon kuntatoimijat, kokemusasiantuntijat, perhehoitajat ja opiskelijat. Kuopion kokoontumistilaa meille antoi käyttöön Familar oy.