Eroauttaminen

Eroauttamisen kehittäminen

Apua eroon -tietopaketti kuntien ja muiden toimijoiden hyödynnettäväksi ladattavissa tästä.

Eroauttamisen kehittäminen on vanhemmuuden ja parisuhteen tuen kehittämisen ohella keskeinen perhekeskuksen tehtävä. Eroauttamisen tavoitteena on mahdollisimman hyvä yhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Vaikka parisuhde päättyy, vanhemmuus jatkuu.

 

 

Sovinnollinen ero ja lapsen suhteen säilyminen molempiin vanhempiin on lapselle tärkeää. Lapsen selviäminen vanhempien eron aiheuttamista muutoksista ja menetyksistä riippuu ratkaisevasti siitä, miten vanhemmat selviävät keskinäisistä ristiriidoistaan. Lasta suojaa, jos vanhemmat oppivat suhtautumaan toisiinsa myönteisesti ja tekemään yhteistyötä lapsen asioissa.

Kun lapsiperheessä erotaan, keskeisimpiä käytännössä hoidettavia asioita ovat parisuhteen purkaminen, lapsen asioiden järjestäminen sekä omaisuuden jakaminen. Lapsen asioiden järjestäminen tapahtuu samalla tavalla riippumatta siitä, onko kyseessä avio- vai avoero.

Ero on myös psykososiaalinen prosessi, jonka työstäminen on yhtä tärkeää kuin käytännön asioiden hoitaminen. Vanhempien on tärkeä hakea mahdollisimman varhain apua sekä itselleen että yhteistyöongelmiinsa, joita he eivät pysty keskenään ratkaisemaan. Vanhemmilla on mahdollista hakeutua esim. perheasiain sovitteluun Se on laissa säädetty vanhemmille kuuluva palvelu, mikä on kuntien järjestettävä. Sovitteluun voi hakeutua jo eron pohdintavaiheessa tai eron jälkeenkin.

 

Eroauttamisen kehittäminen Pohjois-Savossa

Pohjois-Savossa eroauttamisen kehittäminen lähti liikkeelle selvityksellä maakunnan eroauttamisen tilanteesta. Tärkeää tietoa saatiin myös vanhemmuuden ja parisuhteen tuesta tehdystä kyselystä.

 

Eroa suunnitteleville, eroaville tai eronneille vanhemmille tarjolla olevat palvelut vaihtelevat kunnittain. Jos palveluja onkin, niiden löytäminen on hankalaa ja asiakkaan on vaikea hahmottaa mistä ja millaisiin ongelmiin apua on mahdollista saada. Moninaisten ja osin päällekkäisten palvelujen hahmottaminen on vaikeaa myös palvelujärjestelmässä työtään tekeville.

 

Useimmissa kunnissa palvelut ovat erittäin ruuhkautuneita ja jonotusajat asiakkaille kohtuuttoman pitkiä. Eroperheet ovat selkeästi asiakasryhmä, jonka tarpeisiin ei tällä hetkellä kyetä vastaamaan kunnallisten palvelujen keinoin. Lastenvalvojille tehdyn kyselyn mukaan eropalvelut ovat tuntemattomia, eikä niitä niin ollen osata hakea. Avun piiriin hakeudutaan vasta, kun tilanne on kärjistynyt ja/tai lapset alkavat oireilla. Eli apua ei haeta eroon, vaan lasten oireiluun.

 

Useimmissa kunnissa ainoa eropalvelu on lastenvalvoja, ja jollei siellä sopimukseen päästä, seuraava vaihe on käräjäoikeus. Perheneuvolapalveluita kunnissa on hyvin vaihtelevasti saatavilla. Kuopion ulkopuolisista kunnista ohjautuu vain vähän asiakkaita Kuopion evankelisluterilaisen seurakunnan perheasiain neuvottelukeskukseen.

 

Olemassa olevia eroauttamisen palveluita ja jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä käsiteltiin aloitusseminaarissa. Sen jälkeen työ jatkui eroauttamisen työpajassa, jonka tuottamien kehittämisideoiden pohjalta syntyy maakunnallinen eroauttamisen malli. Työpajassa ammattilaisten tuottamia ideoita jalostetaan syksyllä alueellisissa foorumeissa. Tavoitteena on myös, että alueiden ja koko maakunnan eroauttamistyötä tekevät ammattilaiset verkostoituvat keskenään. Yhdessä tekeminen jatkuu.