Lape - blogi

Takaisin listaukseen

02.11.2018

SEURAKUNTA LAPE-MUUTOSTYÖSSÄ

Kirjoittaja on Henna Julkunen, MLL Järvi-Suomen piiri, perhekeskuskoordinaattori Pohjois-Savon lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma YHDESSÄ!

Juttu julkaistu alunperin Apilaristi -verkkojulkaisussa: https://kuopionhiippakunta-fi-d.aldone.fi/hiippakunta/apilaristi-hiippakunnan-uutiskir/seurakunta-lape-muutostyossa/

Yksi keskeinen näkökulma lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa on yhdistää toimijoiden osaamista perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Julkisten palvelujen rinnalla seurakunnat ja useiden järjestöjen toimijat ja vapaaehtoiset rakentavat kunnissa perheiden hyvän arjen edellytyksiä vastaamalla perheiltä nousseisiin tarpeisiin, perheitä kuunnellen ja kohdaten.

Seurakunnat ovat olleet mukana LAPE-muutoksessa kuntien LAPE-työryhmissä sekä kohtaamispaikkatyöryhmissä ja seurakunta tekee tiivistä yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa.  Tekstiä varten on haastateltu kolmea seurakunnan työntekijää; Anu Naakka johtava lapsityöohjaaja Iisalmesta, Jaana Lehtolahti nuorisotyönohjaaja, lapsi- ja perhetyö Rautalammilta sekä Susanna Pihtola, lastenohjaaja Suonenjoelta. 

Aito kohtaaminen ja yhteistyö – työn kulmakivet

Anu, Jaana ja Susanna kuvasivat kaikki monipuolista työnkuvaansa perheiden parissa. Yksilöllinen lapsen ja perheen kohtaaminen on seurakunnan lapsi- ja perhetyön ydin. Eri kunnissa yhteistyömuodot ovat omanlaisiaan ja sovitettu kunnan perheiden tarpeisiin. Seurakunta tavoittaa perheitä monissa eri elämänvaiheissa ja useassa kunnassa perheeseen luodaan ensimmäinen kontakti silloin, kun vauva on syntynyt. Vastasyntynyt toivotetaan tervetulleeksi maailmaan, kohdataan vanhemmat uuden tehtävän äärellä ja samalla avautuu mahdollisuus pohtia perheen kanssa uutta elämäntilannetta.

Rautalammilla Jaana Lehtolahti kertoo Rotinakäynneistä, jotka toteutetaan yhteistyössä monen eri toimijan kesken: "Rotinakäynnit" eli eri järjestöjen (MLL, Martat, Lions Club, kirjasto, srk, paikalliset yrittäjät) tervetuliaiskassi viedään yhdessä kunnan perhetyöntekijän kanssa vastasyntyneen kuntalaisen kotiin tiedottaen samalla kunnan ja seurakunnan palveluista. Tässä toiminnassa on mukana myös neuvola”.

Kotikäynnin myötä syntyy myös yhteydenottoja myöhemmin eri tilanteissa, kun perheet tarvitsevat tukea tai neuvoja. Merkittävää on, että kotikäynnillä työntekijät ja toimintatavat ovat tulleet tutuiksi ja kynnys ilmaista tuen tarvetta on madaltunut.

Useissa kunnissa seurakunnan lapsi- ja perhetyö tekee tiivistä yhteistyötä sekä järjestöjen että julkisen puolen toimijoiden kanssa. Erilaiset lasten- ja perheiden leirit, puuhapäivät, lapsiparkit (ilmainen lastenhoito) sekä erilaiset perheille tarkoitetut ryhmät ovat osa monista toimintamuodoista, joilla perheiden arkea, lasten hyvinvointia ja vanhempien jaksamista tuetaan.

Lapsi- ja perhepalvelujen näkökulmasta merkittävää on, että seurakunnan perhekerhot kokoontuvat Pohjois-Savon alueella kaikissa kunnissa, ollen osassa paikoista perheille ainoa, säännöllisesti kokoontuva avoin kohtaamispaikka. Perhekerhot tavoittavat usein niitä perheitä, jotka eivät ole varhaiskasvatuksen piirissä.

LAPE-muutostyössä perhekerhojen potentiaali tavoittaa perheitä matalalla kynnyksellä on huomioitu ja esimerkiksi Suonenjoella on pohdittu yhteistyötä sosiaalitoimen ja seurakunnan perhekerhon välillä. Susanna Pihtola kuvaa seurakunnan perhekerhojen merkitystä erityisesti alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kohdalla:

”Seurakunnalla on suuri merkitys perheiden tukemisessa, kohtaamme monia perheitä viikoittain ja jopa useita kertoja viikossa eri tapahtumien myötä. Näemme heidän tavat toimia ja olla vanhempia, kerkeämme jutella ja olla vain mukana tukemassa vanhemmuutta. Monesti alle eskari-ikäisten lapset ja vanhemmat eivät ole kaupungin palveluiden alla lainkaan.” 

Sujuva, säännöllinen yhteistyö eri toimijoiden välillä mahdollistaa perhekeskustoimintamallin mukaisen toiminnan ja perhe saa tarvittaessa tukea myös kohtaamispaikan kautta.

Useissa kunnissa seurakunnan toiminta nivoutuu kiinteästi perheiden hyvinvointia tukevien julkisten palveluiden sekä järjestötoiminnan kanssa. Esimerkiksi Iisalmessa seurakunnalla ja Perheentalolla on paljon yhteistä toimintaa, josta Anu Naakka kertoo seuraavasti:

”Olemme aktiivisesti mukana yhteistyössä kaupungin ja eri vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Yhteistyön perinne on pitkä ja koen, että pyrimme siihen, että jokainen palveluntuottaja tarjoaa perheille palveluita omasta osaamisalueestaan käsin. Meillä on yhteisiä ryhmiä esim. Perheentalo-yhteistyön kanssa: perheryhmä Pikkulinnut, yhden vanhemman perheryhmä , lasten erovertaisryhmä 6-10v. lapsille alkaa syksyllä 3 kokoontumiskerran kokoontumisena. Kokoonnumme säännöllisesti eri yhteistyökumppaneiden kanssa ja suunnittelemme sekä toteutamme yhdessä tapahtumia.”

Seurakunnan rooli kannattelee perheitä myös nuoruusiässä, jolloin suurin osa ikäluokasta ja heidän vanhemmistaan tavoitetaan rippikoulun kautta. Myös tässä olisi lapsi- ja perhepalvelujen näkökulmasta selkeä yhdyspinta, jossa yhteistyö ja toimivat yhteydet eri toimijoiden välillä toisivat tukea perheiden lähelle, jos perheen tilanne sitä tarvitsee.

Maininnan arvoinen on myös seurakunnan rooli matalan kynnyksen parisuhteen tuen tarjoajana. Pohjois-Savossa Kuopion perheasiain neuvottelukeskus toimii Kuopion lisäksi kahtena päivänä kuussa Iisalmessa ja on maakunnassa lähes ainoa palvelu, jossa parisuhteen tukea saa matalalla kynnyksellä.  Parisuhteen tuen lisäksi perheasiain neuvottelukeskus tukee perheitä erotilanteissa ja tarjoaa muun erotuen ohella myös lakisääteistä perheasiain sovittelua, että vanhemmat pääsisivät erokriisissä sopuun lasta koskevissa asioissa ja lapsen näkökulma aikuisten tunnemyrskyn keskellä tulisi huomatuksi.

Yhteiskunnan muutoksen ja yhteisten toimintatapojen hiomisen myötä jokainen organisaatio joutuu pohtimaan omaa rooliaan isossa kokonaisuudessa. LAPE-muutostyön eri näkökulmissa seurakunnan rooli on noussut merkittäväksi ja erityisesti seurakunnan toiminnan matala kynnys kohdata perheitä ja tuottaa erilaisia toimintoja perheen hyvän arjen tueksi on merkittävä osa isoa kokonaisuutta.