Lape - blogi

Asiantuntijapuheenvuoroja arjesta ja osallisuudesta lasten, nuorten ja perheiden parista.

Takaisin listaukseen

04.06.2018

Lapsen oikeuksien toteutuminen edellyttää lasten oikeuksien sopimuksen tuntemista ja lapsen oikeuksia edistävää toimintakulttuuria

Kirjoittaja on Eija Saario

Lasten oikeuksien sopimuksen syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden periaatteella halutaan varmistaa, että kaikki sopimukseen kirjatut oikeudet taataan kaikille valtioiden lainkäyttövallan alaisille lapsille. Lapsen oikeudet eivät ole sidoksissa lapsen taustaan tai alkuperään, varallisuuteen, rotuun tai ihonväriin, kieleen, sukupuoleen tai uskonnolliseen vakaumukseen. Myöskään lapsen vanhempien tausta tai ominaisuudet eivät saa vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen. Lasten oikeudet koskevat yhtä lailla kaikkia lapsia kaikilla tasoilla, oli kyse kuntapäätöksistä tai kohtaamisesta yksittäisen lapsen kanssa erimerkiksi lastensuojelussa tai varhaiskasvatuksessa. Syrjimättömyyden periaatteella ei tarkoiteta samanlaista kohtelua kaikille, vaan joissain tilanteissa erilainen lähestymistapa voi olla sallittua ja tarpeellista, mikäli se on lapsen oikeuksien ja lapsen edun mukaista.

Lapsella on myös oikeus tietoon. Lapsella on oikeus tietää elämäänsä vaikuttavista asioista ikä- ja kehitystaso huomioiden. Lapsen oikeuksiin kuuluu mahdollisuus ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa, mutta lapsella ei ole siihen velvollisuutta. Lapsen kuulemisen tulisi olla osa työskentelyä ja päätöksentekoa, ei vain yksittäinen toimenpide. Kuitenkin vastuu lapsen edun mukaisista toimenpiteistä ja päätöksistä on aikuisella, eikä sitä voi lapselle siirtää.  

Kaikkien lasten parissa työskentelevien tulisi puolustaa lasten oikeuksia, sillä lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa siihen, että lapsen edun mukaista harkintaa ei voida sivuuttaa lapsia koskevissa toimissa. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten parissa työskentelevien ammattilaisten tulisi pitää lapsen oikeudet ja lapsen edun ensisijaisuus mielessään toimiessaan lapsen kanssa tai päättäessään lasta koskevia asioita. Myös haastavissa elämäntilanteissa, kuten erotilanteissa tai perheenjäsenen sairastuessa lapsen oikeudet turvalliseen ja terveelliseen elämään pitää varmistaa. Lapset eivät saa jäädä aikuisten ongelmien jalkoihin. Lasten oikeuksien sopimus edellyttää, että kaikissa lapsia koskevien julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, on otettava huomioon lapsen edun ensisijaisuus.

Lapsimyönteisyys edistää lasten oikeuksien toteutumista. Lapsen oikeuksia edistävän toimintakulttuurin perusta on meissä aikuisissa; siinä miten teemme lapsen oikeuksia edistäviä päätöksiä ja miten kohtaamme ja kohtelemme lapsia. Lasten kanssa työskentelevälle ammattilaiselle tietyt työtehtävät voivat olla arkipäivää ja rutiinia. Työntekijä on saattanut kohdata samantyylisiä asioita tai samankaltaisessa tilanteessa olevia lapsia ennenkin. Työntekijälle ei lapsen kanssa työskentely ole samalla tavalla ainutkertaista kuin se on lapselle ja hänen perheelleen. Pienikin asia, joka voi olla osa työntekijän tapaa toimia, kuten lapsen arvostava kohtaaminen, lapsen kuuleminen, hymy, kannustus tai rohkaisu, voi olla lapselle hyvinkin merkittävä asia. Puhumattakaan siitä, jos lapsi saa tarvitsemaansa konkreettista apua, jotta hänen elämänsä ja kehityksensä voi jatkua entistä suotuisampana. Valitettavasti kääntöpuolena voi moitteet, lapsen ohittaminen tai lapsen edun ensisijaisuuden laiminlyöminen estää lapsen oikeuksien ja lapsen edun toteutumista ja jäädä lapsen mieleen ikävänä kokemuksena pitkäksikin aikaa.

On aikuisten velvollisuus varmistaa lasten oikeuksien toteutuminen, oli kyse laajemmista lapsiin vaikuttavista päätöksistä kuin yksittäisen lapsen elämään vaikuttavista asioista. On aikuisten velvollisuus, että lapsen oikeudet otetaan huomioon ja lapsia kuullaan. On aikuisten velvollisuus antaa lapsille tietoa heidän oikeuksistaan sekä ohjata ja kasvattaa lapsia kunnioittamaan kaikkia ihmisiä. On aikuisten velvollisuus huolehtia lapsille mahdollisuudet hyvään elämään ja suotuisaan kehitykseen. On aikuisten velvollisuus edistää lapsimyönteistä ja -ystävällistä ilmapiiriä niin, että jokainen lapsi kokisi tulevansa hyväksytyksi omana itsenään.

Hyödyllisiä linkkejä lasten kanssa työskenteleville

Lapsen oikeuksien sopimus lyhennettynä:

https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-lyhennettyna/

Selkokielinen esite lapsen oikeuksien sopimuksesta

http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2014/12/Selkokielinen-LOS-esite.pdf

Lapsen oikeuksiin liittyvää tietoa kokoava sivusto:

https://www.lapsenoikeudet.fi/

Lasten oikeudet sijaishuollossa:

https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/hoito-ja-kasvatus-sijaishuollossa/lapsen-oikeudet-sijaishuollossa

 

Linkkejä lapsen oikeuksien käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa

Lapsille suunnattu esite lapsen oikeuksien sopimuksesta

http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2014/12/Suomenkielinen-LOS-esite.pdf

Menetelmäopas lasten oikeuksien käsittelyyn koulussa:

http://www.taksvarkki.fi/oikeesti/

Lapsen oikeuksien opettaminen:

https://www.unicef.fi/koulut/ihmisoikeus-ja-globaalikasvatusmateriaalit/lapsen-oikeuksien-opettaminen/

Materiaalia lasten oikeuksista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle:

http://www.globaalikoulu.net/

Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja:

https://www.lapsenoikeudet.fi/wp-content/uploads/Compasito.pdf

Lasten oikeudet toiminnallisesti varhaiskasvatuksessa:

https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/Lapsen+oikeudet+toiminnallisesti+varhaiskasvatuksessa.pdf

 

Julkaisu on osa Sosionomi YAMK opinnäytetyötä, joka koostuu viidestä blogitekstistä sekä Lapsivaikutusten arviointi ja lapsen edun arviointi Pohjois-Savossa-tutkimuksesta. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä ja tunnettavuutta lapsiperhepalveluita muodostavien organisaatioiden esimiestasolla ja päätöksentekotasolla sekä lapsen edun arviointia lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille Pohjois-Savon Lape-hankkeen myötä muodostettaviin perhekeskuksiin. Opinnäytetyö toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Savon maakunnan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman YHDESSÄ! hankkeen kanssa.

Eija Saario

Eija Saario

Opiskelen Savonia ammattikorkeakoulussa Sosionomi YAMK-tutkintoa. Toteutan YAMK opinnäytetyöni yhteistyössä Pohjois-Savon maakunnan Lape-muutosohjelman YHDESSÄ! hankkeen kanssa. Opinnäytetyö koostuu viidestä blogitekstistä sekä Lapsivaikutusten arviointi ja lapsen edun arviointi Pohjois-Savossa-tutkimuksesta. Olen työskennellyt pääosin varhaiskasvatuksessa sekä lastentarhanopettajana että päiväkodin johtajana. Opiskelujeni ohella toimin myös MLL Kuopion Yhdistyksen hallituksessa.