Lape - blogi

Takaisin listaukseen

31.10.2018

Lapsen edun ensisijaisuus lasten kanssa työskentelyä ohjaavana periaatteena

Kirjoittaja on Eija Saario

Kaikissa lasta koskevissa toimissa ja ratkaisuissa on otettava huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Lapsen edun ensisijaisuuden tarkoitus on taata lapsen oikeuksien toteutuminen sekä lapsen hyvinvointi ja kokonaisvaltainen kehitys. Niin lasten kanssa työskentelevien kuin myös vanhempien ja lapsen muiden huoltajien toimien ja ratkaisujen tulisi perustua lapsen etuun. Lapsen edun periaate on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen keskeinen periaate. Lapsen edun käsite voidaan nähdä koskevan jokaista lasta yksilönä, määrättyä lapsiryhmää tai lapsia yleisesti eli koko lapsiväestöä.

Lapsen etu on tulkintaa ohjaava periaate, sillä se velvoittaa valitsemaan eri tulkintavaihtoehdoista parhaiten lapsen etua toteuttavan vaihtoehdon.  Lapsen edun arvioinnissa läpinäkyvyys on tärkeää, eli siinä tulee päätöksentekoprosessin vaiheet käydä ilmi. Myös päivittäisessä työssä lasten kanssa päätöksenteon taustalle täytyy löytyä perusteluja, joiden avulla voidaan varmistaa lapsen edun toteutuminen. Lasten kanssa työskentelevän tulisi pystyä argumentoimaan päätöstensä ja toimiensa kestävyyttä. Toisin sanoen, työntekijöiden tulisi pystyä todentamaan, onko työskentely ja toiminta lasten kanssa lasten edun mukaista ja lasten oikeudet huomioivaa.

Lapsen edun mukaisilla toimilla ja päätöksillä pystytään varmistamaan iän ja kehitystason mukainen huolenpito, lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi, mahdollisuus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi sekä ruumiillinen ja henkinen koskemattomuus. Lapsen edun arvioinnissa tulee ottaa huomioon lapsen kasvuympäristö, läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet sekä kulttuurinen, kielellinen ja uskonnollinen tausta. Lapsen edun arviointi edellyttää luottamuksellista suhdetta lapseen. Lapsen edun arviointi edistää lapsen osallisuutta sekä vaikutusmahdollisuuksia oman elämänsä suhteen. 

Lapsen etua parhaiten edistää oikea-aikainen, oikeanlainen ja riittävä tuki. Jokainen lapsi tarvitsee tukea. Lapsen edun arvioinnin tulisi perustua lapsen todellisiin tarpeisiin. Kyse voi olla esimerkiksi tukiopetuksesta tai kiusaamiseen puuttumisesta koulussa, itsetunnon vahvistamisesta tai rohkaisusta varhaiskasvatuksessa tai kodin ristiriitojen käsittelystä perheneuvolassa. Lapsen edun arviointi auttaa lasta parhaiten, kun se tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi. Sen tulisi olla työväline jokaisella lapsen kanssa toimivalla aikuisella.

Lapsen edun ensisijaisuus ei saa olla aikuisten halusta ja mielipiteistä kiinni. Lasten huoltajien ja lasten kanssa työskentelevien sekä kaikkien lasten elämään vaikuttavien henkilöiden tulee muistaa vastuunsa lapsista, joilla ei ole samoja mahdollisuuksia vaikuttaa elämäänsä kuin aikuisilla. Aikuisten tulee kiinnittää erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien lasten edun toteutumiseen. Lapset ovat riippuvaisia aikuisten huolenpidosta, hoivasta ja päätöksistä. Aikuisten tulisi nähdä itsensä lapsen edun toteuttajina, lapsen äänen esiin nostajana ja lapsuuden ainutlaatuisuuden arvostajana. Lapsuus on arvokas elämänvaihe, ajatteli sitten pidemmälle tulevaisuuteen eli millaisia tulevaisuuden aikuisia kasvatamme, tai nykyhetkeä, eli miten lapset voivat elää mahdollisimman tasapainoista ja hyvää elämää omassa lapsuudessaan.

Lapsen edun arvioinnissa on otettava huomioon, että lapsen etu ja lapsen mielipide ovat eri asioita lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lapsen etua arvioitaessa tulee pyrkiä mahdollisimman laaja-alaiseen arvioon lapsen asioista ja tilanteesta. Lapsen mielipide, näkemykset ja kokemukset ovat tärkeitä tekijöitä lapsen asioista päätettäessä ja ne on aina otettava huomioon, mutta lapsen edun mukainen päätös tai toimenpide lapsen asioiden edistämiseksi voi poiketa lapsen mielipiteestä.  Lasta ei voi velvoittaa tekemään päätöksiä eikä vaikeita päätöksiä vaativissa tilanteissa lapselle saa jättää vastuuta päätöksenteosta.

Muistilista lapsen edun arviointiin:

• Selvitä lapsen avun ja tuen tarpeet
• Ota selvää lapsen mielipiteistä, näkemyksistä ja kokemuksista
• Varmista, että lapsi tulee osalliseksi omaa elämäänsä koskevissa asioissa
• Varmista, että lapsi tulee ymmärretyksi
• Varmista, että lasta on tiedotettu iän ja kehitystason mukaisesti häntä koskevista asioista ja hän ymmärtää, mistä on kysymys
• Kohtaa lapsi arvostavasti, kunnioittavasti ja lapsentasoisesti ikä ja kehitystaso huomioon ottaen
• Luo luottamusta ja ilmaise olevasi kiinnostunut lapsen asioista
• Mieti, miten tilanteista voisi tehdä luontaisempia lapselle
• Ota huomioon lapsen kasvuympäristö, kulttuuri ja lähiomaiset.
• Peilaa havaintojasi ja kuulemaasi lasten oikeuksiin ja tietämykseesi lasten kasvusta ja kehityksestä sekä vuorovaikutussuhteista
• Arvioi toimenpiteiden ja päätösten vaikutuksia sekä lapsen nykyhetkeen että tulevaisuuteen

Julkaisu on osa Sosionomi YAMK opinnäytetyötä, joka koostuu viidestä blogitekstistä sekä Lapsivaikutusten arviointi ja lapsen etu arviointi Pohjois-Savossa-tutkimuksesta. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä ja tunnettavuutta lapsiperhepalveluita muodostavien organisaatioiden esimiestasolla ja päätöksentekotasolla sekä lapsen edun arviointia lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille Pohjois-Savon Lape-hankkeen myötä muodostettaviin perhekeskuksiin. Opinnäytetyö toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Savon maakunnan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman YHDESSÄ! hankkeen kanssa.